Archive

Archive for the ‘Kulttuuri’ Category

Pitäisikö mainosten olla mykkiä?

March 22nd, 2016 Comments off

Joitakin mainoksissa käytetyt musiikit vihastuttavat. Toiset taas rakastavat noita hilpeitä sointuja, joilla tehdään brändiä tunnetummaksi. Monet ihmisten keskuudessa suosiossa olevat hokemat tai melodiat ovatkin lähtöisin mainoksista.

Mainosten musiikit eivät kuitenkaan ole välttämättä ihan kenen tahansa säveltämiä, vaan niiden takana saattaa olla tunnettu artisti. Monet artistit antavat myös käyttää omia kappaleitaan mainosten yhteydessä. Tämä on suosittua varsinkin, jos artisti itse esiintyy mainoksessa. Näin on tehnyt ainakin Suvi Teräsniska, joka on nähty Anttilan tv-mainoksissa useaan otteeseen. Mainoksissa käytetty musiikki voi parhaimmassa tapauksessa tuoda artistille tai kappaleen säveltäjälle huomattavia lisätuloja.

Mainosmusiikkia sanotaan hauskasti myös korvamatomainonnaksi. Tämä pitää paikkansa, sillä mainosten musiikki ja hokemat jäävät päähän. Siitä voikin päätellä, onko kyseessä myyvä mainos. Mitä ärsyttävämmin se jää mieleen, sitä paremmin ihmiset muistavat kyseisen mainoksen.

On siis parempi, etteivät mainokset ole mykkiä tai ainoastaan puhuttuja. Musiikki kiinnittää katsojan huomion, eikä mainos näin ollen voi ainakaan mennä katsojalta ohi. Eri brändit kilpailevat mainosten kautta, joten se kuka panostaa eniten mainostamiseen, saa eniten tuloja. Mainoksista ei siis kannata ärsyyntyä, sillä ne ovat yritysten keino saada tuottoa. Varsinkin hyvälaatuinen ja taidokkaasti tehty musiikki nostaa itse tuotteen arvoa. Musiikin täytyy kuitenkin sopia juuri sille kuluttajien ryhmälle, jolle tuote on suunnattu.

Categories: Kulttuuri Tags:

Elokuvamusiikki

March 8th, 2016 Comments off

Elokuvamusiikki voi olla sävelletty joko varta vasten tiettyä elokuvaa varten tai se voi päätyä elokuvaan sattuman kautta. Elokuvissa voidaan siis käyttää vanhempiakin kappaleita ja tehdä niistä esimerkiksi uusia miksauksia.

Jos musiikkia käytetään tavallisissa elokuvissa, on sen tehtävä korostaa tiettyjä kohtauksia. Kauhuelokuvissa se voi vaikkapa tuoda lisää jännitystä niihin kohtauksiin, kun jotakin odotetaan tapahtuvan. Jos kyseessä on musikaali, on musiikki silloin pääosassa. Elokuvamusiikkia ovat tehneet kaikenlaisen musiikin säveltäjät aina klassisesta musiikista rokkiin. Eri soittimilla voidaan myös helposti luoda tunnelmaa elokuviin. Yksi elokuvahistorian tunnetuimmista musiikeista on varmasti Psykon suihkukohtaus. Siinä on käytetty viuluja ja bassoja. Kyseisen musiikin on säveltänyt Bernard Herrmann. Sävellys sisältää runsaasti riitasointuja ja täysin ennalta arvaamattomia rytmejä, joista on muodostunut tuo kuuluisa Psykon tunnussävelmä.

Myös mollilla ja duurilla on oma vaikutuksensa elokuvaan. Mollia käytetään yleensä hitaissa, melankolisissa ja surullisissa kohtauksissa. Duurisoinnut sopivat hyvin nopeisiin, kiihkeisiin ja iloisiin kohtauksiin. Kuitenkin Ennio Morricone, joka sävelsi elokuvaan Hyvät, pahat ja rumat, käytti duuria ja mollia täysin päinvastaisesti. Hän on jäänyt yhtenä merkittävänä tekijänä elokuvamusiikin historiaan. Yleensä elokuvasäveltäjä ei ole suuressa osassa elokuvan luomisessa. On kuitenkin sellaisia säveltäjiä, jotka ovat onnistuneet työssään niin hyvin, että he voivat vaikuttaa kaikkeen, mitä säveltävät. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii juurikin Psykon suihkukohtauksen säveltäjä Bernard Herrmann. Tietyt ohjaajat käyttävät häntä elokuvissaan kerta toisensa jälkeen.

Categories: Kulttuuri Tags:

Lordi Euroviisujen jälkeen

February 20th, 2016 Comments off

Aikaisemmin Suomi oli hyvinkin tottunut nollapisteisiin Euroviisukilvassa – olimme pitkään historiallinen erikoisuus maana, joka ei ollut koskaan voittanut kisoissa.

Vuonna 2006 Suomi ryhdistäytyi ja lähetti viisuihin Lordin, joka yllätti kisoissa täysin metallimusiikilla erikoisine puvustoineen. Kaikki eivät tietenkään olleet ihastuneita hirviöihin, mutta finaali-iltana Euroviisuissa omantakeisuus miellytti äänestäjiä ja Lordi voitti koko kilpailun. Hirviöiden voitosta lähtien yksilöllisyyttä on etsitty viisuissa parrakkaiden neitojen ja vaikka minkä muun kikan avuin.
Kuuluisuus ei ole kevyt taakka kantaa edes metallin kovettamilla hirviöhartioilla. Viisuvoiton jälkeen keikat ja esiintymiset usein lisääntyvät usein huomattavasti ainakin joksikin aikaa, ja useilla loppuu puhti kesken voittokiertueen. Miten Lordi on selviytynyt tästä huomiosta?

Lordin maine ei ole viisuvoiton jälkeenkään hiipunut maailmalla, sillä bändi on ollut siitä lähtien melkeinpä jatkuvasti kiertueilla. Bändi on tuskin ehtinyt kotona käymään koko kymmenen vuoden aikana. Esiintyminen ei siis jäänyt yhden illan ihmeeksi, sillä Lordi ja kumppanit ottavat taiteensa vakavasti. Hirviöasut peittävät yhä bändin jäsenten henkilöllisyyden ja heviteatteri jatkuu edelleen pitkänä keikkalistana maailmalla.

Lordi pusersi useita albumeja Euroviisujen jäkeen, sillä menestyvä bändi ei jatka matkaansa yhden kuuluisan levyn ansiosta. Levyjä ilmestyi tiuhaan ja tasaisesti aina vuoteen 2014 asti, ja näistä viimeisin, Scare Force One, olikin varsinainen hitti.

Nyt bändi työskentelee jälleen uusien levytysten parissa. Albumia odotellaan juhlavuoden kunniaksi, sillä tänä vuonna Lordin Euroviisuvoitosta on kulunut pyöreät 10 vuotta. Bändillä onkin pitänyt kiirettä myös haastattelujen, erityiskonserttien sekä näyttelyiden merkeissä.

Categories: Kulttuuri Tags:

Ennen Euroviisuja

February 9th, 2016 Comments off

Suomi liittyi Euroviisujen laulukilpahumuun vuonna 1961 ja on ollut siitä lähtien mukana jo 50 kertaa vaihtelevalla menestyksellä. Millainen musiikki innosti pohjoista kansaamme ennen Euroviisuja?

Suosittu popmusiikki sai nykyisen muotonsa 1950 luvulla. Vauhtiin päästiin tekniikan mahdollistaessa viihteen sähköisen leviämisen. Musiikkia kyyditti kansan nautittavaksi etenkin kotimaiset elokuvat. Hyvänä esimerkkinä toimii Saimaan Valssi –elokuva, jonka myötä tunnetuksi tuli suosittu Kipparikvartetti. Samaan putkeen puhalsi filmi Rovaniemen markkinoista, jonka musiikilliset helmet soivat ikivihreinä Rumarillumarein tahtiin.

Suomalaiset harrastavat yhä paljon lavatansseja, joissa kuninkaita ja kuningattaria kruunataan edelleen vuosittain. Lavatanssit kierrättivät monia suosittuja laulajia ympäri maata myös jo 50-luvulla. Näistä mainittakoon tunnetuimpiin lukeutuvat Olavi Virta, Annikki Tähti, Tapio Rautavaara, Laila Kinnunen ja Eila Peltonen.

Näitä artisteja kuultiin myös radiosta, joka 50-luvulla juurtui lähes jokaiseen pirttiin ja kamariin; suomalainen musiikki kukoisti siis niin kotona kuin tanssilavoillakin. Toivo Kärki oli 40- ja 50-luvun suosituin iskelmäsäveltäjä, ja ehdoton ykkönen orkestereista oli Dallapé.

Muualta maailmasta suomen radiokuuntelijoille saapui etenkin tangoa kielimuurin musertumisen myötä. Kansaa hurmasivat esimerkiksi Paul Anka sekä Elvis, joka johdatti rokin lopulta Suomeenkin. Georg Otsin Saarenmaan valssi myös innosti kotikuuntelijoita.

Ennen Euroviisuja Suomi pysyi tiiviisti uskollisena omalle popmusiikilleen Tangoa ja rokkia lukuun ottamatta. Suomi-pop poikkeaa yhä muun Euroopan musiikista, ja sama erilaisuus takaa kotimaisten artistien omintakeisuuden ja menestyksen myös hevin suhteen. Jos omassa maassa siitä tykätään, niin muut saavat mennä minne miellyttää.

Categories: Kulttuuri Tags:

Tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä

July 19th, 2014 Comments off

Suomesta löytyy teatteri-, elokuva- ja televisionäyttelijöitä useassa sukupolvessa. Useat näyttelijät työskentelevät sekä teatteri- että elokuvapuolella. Suomessa vuonna 2010 alkanut TV-viihdesarja Putous on nostanut suureen suosioon useita näyttelijöitä, sillä improvisaatioon perustuva tosi-TV -viihdettä parodioiva Putous on yksi Suomen katsotuimpia televisio-ohjelmia.

Putouksen kautta ovat tulleet tunnetuksi Aku Hirviniemi, Armi Toivanen, Riku Nieminen, Iina Kuustonen ja Jussi Vatanen. He ovat kaikki varsin nuoria näyttelijöitä. Vanhemman polven näyttelijöistä voi mainita ainakin Vesa-Matti Loirin, joka on ollut mukana elokuvissa 1960-luvulta lähtien. Loiri on tehnyt sekä komediaa että draamaa. Hän on myös suosittu ja persoonallinen laulaja. Samuli Edelman on vastaavasti sekä laulaja että näyttelijä. Hän teki ensimmäisen suuremman roolinsa elokuvassa Talvisota. Vuoden1992 elokuva Veturimiehet heiluttaa kuitenkin nosti hänet varsinaisesti suosioon. Edelmann oli myös yhtenä palkintoehdokkaana elokuvassa Vares – yksityisetsivä.

Samuli Edelmanin kanssa samaa ikäpolvea edustaa palkittu näyttelijä Outi Mäenpää, joka Edelmanin tavoin opiskeli Teatterikorkeakoulussa 1980-luvulla. Hän on saanut useita palkintoja elokuva- ja televisiorooleistaan. Esimerkiksi Jussi-palkinnon parhaasta naispääroolista peräti kolme kertaa elokuvista Lomalla (2000), Kukkia ja sidontaa (2004) ja Musta jää (2007).

Vanhemman polven näyttelijöistä, jotka edelleen tekevät rooleja voisi puolestaan mainita Antti Litjan (s. 1938). Hänen ensimmäinen tunnettu rooli oli jo 1970-luvulla elokuvassa Jäniksen vuosi. Muita merkittäviä rooleja hän on tehnyt elokuvissa Mies, joka ei osannut sanoa ei ja Loma. Kaikki edellä mainitut elokuvat ovat Risto Jarvan ohjaamia.

Categories: Kulttuuri Tags:

Suomalaisten suosikit online-peleissä

July 15th, 2014 Comments off

Pokeri on ollut kautta aikojen yksi suomalaisten suosikkikorttipeleistä. Sitä on pelattu joko perheen kesken tai kaveriporukassa, joskus mukana on ollut pieni rahapanoskin jännitystä nostamassa.

980541-all-in-3

Pokerin esikuvana ovat mitä ilmeisimmin toimineet amerikkalaiset elokuvat aina 1930-luvulta alkaen. Lännenfilmeissähän usein pelataan ja joskus mukana on korttihuijarikin. Toinen suosittu peli on ventti eli suomalainen versio Black-jackista. Se on pokeria yksinkertaisempi ja täten helpompi oppia, vaikka ei olisikaan vielä harjaantunut pelaaja.

Tänä päivänä Suomesta löytyy jo pokerinpelaamisen ammattilaisia, kuten esimerkiksi Patrik Antonius, joka tunnetaan maailmalla virtuoosimaisena pelaajana. Nämä pokerin ammattilaiset ovat nostaneet pelin paremmin myös näkyville Suomen mediassa.
Suomalaiset ovat myös varsin innokkaita netti-pelaajia, ja he ovat ottaneet heti omakseen Internetin tuomat mahdollisuudet tässäkin asiassa. Suomalaisten suosikkipelejä Betsafessa ovatkin juuri perinteiset korttipelit kuten pokeri. Koska olemme olleet aina edelläkävijöitä myös kaikessa, mikä liittyy kännykkään, on Betsafen Mobiili-pokeri-sovellus myös ladattu jo monen suomalaisen pelaajan älypuhelimeen. Myös Live-casino-pelit nostavat jatkuvasti suosiotaan, ruletti on yksi perinteinen suomalaisten suosikkipeli niin netissä kuin pelihalleissakin.

Monet suomalaiset ovat mieltyneet nimenomaan Internetin helppouteen ja koneen ääressä tulee vietettyä pitkiäkin aikoja. Pelaaminen tuo perinteiseen tietokoneen käyttöön oman kutkuttavan lisäjännityksensä. Onneksi nykyään ei tarvitse enää istua tietokoneen äärellä vaan mobiilisovellukset vapauttava ihmiset käyttämään nettiä lähes missä tahansa: junassa, linja-autossa tai vaikka hammaslääkärin vastaanotolla omaa vuoroa odotellessa.

Categories: Kulttuuri Tags:

Hyviä suomalaisia elokuvia

July 11th, 2014 Comments off

Suomessa palkitaan vuosittain parhaat kotimaiset elokuvat, näyttelijät ja ohjaajat Jussi-patsaalla. Jussi-patsaan esikuva on amerikkalainen Oscar-patsas. Vuoden 2013 parhaan elokuvan palkinnon sai Betoniyö, joka on Misha Jaarin ja Mark Lwoffin tuottama Jussi-patsaan yleisön suosikkielokuvasta sai 21 tapaa pilata avioliitto-niminen komedia.

Parhaan ohjaajan Jussin sai Pirjo Honkasalo Betoniyö-elokuvasta. Vuoden 2012 palkituimmat kotimaiset elokuvat olivat Kohta 18 ja Puhdistus. Vastaavasti vuoden 2011 palkituin kotimainen oli Aki Kaurismäen elokuva Le Havre. Se palkittiin kuudessa eri sarjassa. Varsinaisen parhaan elokuvan Jussin sai Nicke Lignell. Muita hyviä suomalaisia elokuvia 2000-luvulla ovat esimerkiksi Aku Louhimiehen ohjaama Paha Maa vuodelta 2005. Siinä pääosissa näyttelevät Jasper Pääkkönen, Mikko Leppilampi ja Pamela Tola.

Elokuva kertoo pahan kierteestä, joka saa alkunsa väärennetystä 500 euron setelistä. Tapahtumat nivoutuvat toisiinsa ja johtavat traagisiin tapahtumiin henkilöiden elämässä. Elokuva on englanninkieliseltä nimeltään Frozen Land. Toinen pidetty elokuva on Menolippu Mombasaan vuodelta 2002. Sen on ohjannut Hannu Tuomainen ja pääosissa ovat Antti Tarvainen, Joonas Saartamo ja Johanna Rönnlöf. Elokuva kertoo parantumattomasti sairaasta nuoresta miehestä, joka haluaa ennen kuolemaansa toteuttaa unelmansa ja käydä Mombasassa. Iloisempia tapahtumia taas koetaan elokuvassa Ihanat Naiset Rannalla, joka on Claes Olssonin ohjaus vuodelta 1998. Tämä komedia kertoo keskiluokkaisesta perheestä ja kesästä 1960-luvulla. Kolmihenkisen perheen elämässä alkaa tapahtua kummia, kun Ängelin perhe saapuu heidän lomanviettopaikkaansa.

Jos haluaa tietää jotain suomalaisista elokuvista, ei voi jättää katsomatta Aki Kaurismäen tuotantoa. Kaurismäki ohjasi menestyneimmät elokuvansa 1980-luvulla, esimerkiksi Arvottomat (1982) ja Calamari Union (1985). Kaurismäen elokuvat ovat hyvin omaperäisiä ja niitä leimaa eräänlainen synkkä komediallisuus. Ne jakavat mielipiteitä, mutta ovat saaneet paljon palkintoja.

Categories: Kulttuuri Tags: